La Rural

Holiiiis! Minä täällä taas. Armas Nokia Lumia ei vieläkään toimi, mutta mun täti näytti mulle tietokoneohjelman, jolla saa näppäimistöön ään ja öön. Eli nyt tää kommunikointi helpottuu. Toisaalta mulla ei tänään toi runosuoni oikeen kuki, siksi vähän tönkköä tekstiä.

Pidemmittä puheitta, käytiin äitin, iskän, sedän ja tädin kanssa la Ruralissa eli maatalousmarkkinoilla tossa sunnuntaina ja oli kylla aivan mieletontä. Upeita hevosia ja ratsastajia, yhelläkin jättimaisellä hevosella ratsasti sellanen kymmenenvuotias tappi. Lisäksi siellä oli varmasti maailman isoimpia lehmiä. Argentiina on muuten yksi maailman suurimmista maidontuottajista. Niitä lehmiä ja hevosia esiteltiin ja kilpailtiin parhaan hevosen ja lehmän tittelistä. Markkinoilla oli varmasti satoja ihmisiä Buenos Airesin provinssista ja varmaan lähiprovinsseistakin, kuten La Pampasta. Oli todella hauska päivä ja musta jopa otettiin eka Matenjuontikuva, vaikka tosiaan kohta oon ollu täällä jo kolme kuukautta.

Mun yks parhaimmista ystävistä oli poikaystävänsä kanssa viikonlopun ja maanantain Buenos Airesissa Justin Bieberin keikalla. Olin hieman raivoissani harmistunut, kun en itse päässyt, oisimpa tajunnut Suomessa ostaa liput. Minähän en ennen tykännyt ollenkaan tästä hepusta, mutta tämän samaisen ystävän kanssa vietetty aika on pehmentänyt mun pään. Mutta se asia oli, että se keikka olikin peruttu. Ystäväni meni poikaystävänsä kanssa luonnollisesti innoissaan katsomaan Justinia, joka lauloi sitten vaan pari vanhaa biisiä ja yhden uuden, vaikka konsertin piti olla kokonaan uudelta Believe-albumilta ja muita uusia biiseja. Mutta ei, jätkä ilmoittikin muutaman vanhan biisin jälkeen, etta auts nyt sattu juhaa leukaan ja ei laulanut enää. Eikä he saanut edes lippurahoja takaisin. Mutta vaikka oonkin ikuisesti vihainen Justin Bieberille, niin ystäväni ja hänen poikaytävänsä on vielä paljon pettyneempiä, itsehän he siella olivat enkä minä. Aaa que hijo de puta!

No ei mulla muuta, nyt kun oon saanu purkaa teille vihaisuuteni Justin Bieberia kohtaan. Odotan edelleen innoissani kesälomaa ja vaihtarimatkaamme, joka starttaa tasan kolmen viikon päästä!! Oon niin innoissani. Toisenkin asia tapahtuu kolmen viikon päästä. Vaidan nimittain perhettä. En oikeen tiedä mitä ajatella, koska vaikka toinen perhe on todella ihana ja tulee varmasti yhtä hauskaa kuin tässä ensimmäisessä perheessä, oon sopeutunut tänne ekaan perheeseen todella hyvin ja olen osa perhettä. Mutta nyt pää pystyssä eteenpäin, sillä toinen perhe on aivan yhta lämmin, ihana ja hauska kuin tämä ensimmäinen ja pysynpähän ainakin samassa kaupungissa.
Palaillaan taas, kun tapahtuu jotakin jännittävää.

                                                    -Eppu-

PS.  Ette muuten tiedäkään, kuinka rasittavaa on korjata kaikki äät ja ööt teksistä yksi kerrallaan vasta sen jälkeen, kun on kirjoittanut sen ilman äätä ja öötä. Meni ainakin viistoista minuuttia. Me käytetään tosi paljon äätä ja öötä, melkein joka sanassa.

Here I go again

Holaa! Anteeksi, nyt ei ole tullut kirjotettua aikoihin,mutta syy siihen on se, etta mun tiputin mun puhelimen vessan ponttoon ja nyt kuivatetaan sita riisissa ja hiustenkuivaajalla meidan taloudenhoitajan kanssa. Lahinna se arsyttaa,  kun oli ihan  uusi Nokia Lumia ja aika kalliskin viela. Eppu sahlaa part I, odotinkin,etta millon se tulee. Millonkohan tulee osa II. Se tapahtui nainkin yksinkertaisesti,etta puhelin oli takataskussa, menin vessaan ja kun laskin housut, niin plumps vaan siella se uiskenteli ihan iloisesti. Joten alkaa liikaa valittako tasta aan ja oon puuttumisesta.

Lukuunottamatta tuota puhelinjupakkaa, on kaikki loistavasti. Eilen oli parhaan ystavani synttarit, joita odotin niita innoissani katossa olevan tunnelman takia ja en kylla pettynyt, oli mieletonta. Rakastan tavata uusia ihmisia, olihan se ihan kiva myos syoda. Paljon naurettiin,syotiin ja kuunneltiin musiikkia, opin myos parin argentiinalaisbiisin sanat. Parasta oli istuskella terassillla miljoona vilttia paalla, kun oli niin kylma kello kolmelta yolla. Tanaan on myos yhden vaihtarikaverin synttarit, jossa tapaan taas uusia ihmia ja tulee oleen huikee tunnelma. Ja maanantaina on iskan synttarit.
 Eilen meilla oli koulussa la Paña, kansallisjuhla Gauchoille, argentiinalaisille karjapaimenille. Koulussa oli kansallistansseja ja -musiikkia. Ja arvakkaa mita? Maa tanssin siella. Oli upeeta ja nyt osaan tanssia argentiinan kansallistansseja ja kaikki oli pukeutunu kuten Gauchot. Mahtava kokemus paasta tanssiin sinne ja nakeen tallasta. Itsenaisyyspaivana, 9 de julio, ja vallankumouspaivana, 25 de mayo, on taas kansantansseja.

Mun tarkein asia on se, etta enaa kuukausi kesalomaan!!!!!! Ja kesaloman ekalla viikolla lahdetaan Ushuaiaan vaihatreitten kanssa. Tulee kylla huikee reissu 30 vaihtarin kanssa samassa bussissa viikko. Paastaan el Glaciar de Perito Morenolle eli vaatimattomalle maailman kolmanneks isoimmalle jaatikolle. Siita sitten, kun saan puhelimen taas toimimaan. Siita reissusta ei voi kirjottaa ilman aata ja oota.

Tanaan mennaan maatalousnayttelyyn tohon 200 m paahan. Siella on hevosia ja lehmia, joita niitten omistajat esittelee ja paras sitten voittaa. Siella on myos musiikkia, pomppulinna (Wihiiiiiiiii) ja tietty sita ruokaakin. Taa oli tammonen valikirjoitus ennen sita oikeeta kirjotusta ja kirjoitin myos, koska tuli huono omatunto siita, kun en oo kirjottanu varmaan yli kahteen viikkoon. Nyt meen taas tappelemaan puhelimen kanssa.

Besos, Eppu